Suomeen saa tulla tavoittelemaan unelmiaan. Moni ei muuta kaipaakaan kuin turvallisen ympäristön rakentaa parempaa huomista itselleen ja lähipiirilleen. Siihen on annettava mahdollisuus ja vastuu on aina ensisijaisesti tulijalla itsellään. Integraatio lähtee koulun, kielen ja työn kautta. Järjestelmä on väärä, jos se passivoi.

Vuonna 2030 Suomi toimii avoimena taloutena kansainvälisessä vaihdannassa ja se pätee myös ihmisten liikkumiseen. Työperäisen maahanmuuton esteet on raivattu: tarveharkinta poistettu ja työmarkkinat on vapautettu. Työmarkkinoiden vapauttaminen tarkoittaa sitä, että työehdoista voidaan sopia työpaikoilla, siellä missä työntekijä ja asiakas tunnetaan. Vähimmäispalkat ovat laissa väärinkäytösten kitkemiseksi ja työntekijä saa itse päättää, sovelletaanko häneen osin tai kokonaan alansa työehtosopimusta vai ei. Valtio vastaa perusturvasta.

Näissä oloissa työnantajilla on mahdollisuus tarjota nykyistä laajemmin töitä muualta tulleille, nuorille, osatyökykyisille ja sellaisille ihmisille, joiden ammattitaito ei vielä vastaa TES-taulukon palkkaa. Töihin pääsee heti huomenna. Työssäoppimisen kautta pääsee osaksi yhteiskuntaa ja osaamisen karttumisen myötä nopeasti myös paremmille ansioille. Osaajille ja tekijöille on aina kysyntää! Myös rekrytoinnin kulttuuri on muuttunut. Pienilläkin työnantajilla on mahdollisuus tarjota näytön paikka uudelle ihmiselle, sellaiselle, jolla ei ole tuttua tutkintoa tai työkokemusta. Uskalletaan ottaa riski ja luotetaan, puolin ja toisin.

Vireiden työmarkkinoiden, monipuolisten mahdollisuuksien, ennakkoluulottoman rekrytointikulttuurin ja huippuosaajiin satsaavan yhteiskunnan vuoksi myös yhä useampi Suomessa syntynyt osaaja palaa kansainvälisiltä vuosiltaan takaisin Suomeen. Ei pelkästään perustamaan perhettä, vaan perustamaan yrityksen, työskentelemään, nauttimaan elämästä ja rakentamaan tulevaisuutta.

Suomeen on mahdollisuus saapua myös pakolaisena. Silloin noudatetaan YK:n Geneven pakolaissopimusta. Euroopan lähialueilla on edelleen käynnissä useita sodankaltaisia konflikteja, jotka aiheuttavat muuttoliikettä. On selvää, ettei ratkaisu ongelmiin ole kymmenien miljoonien ihmisten siirtyminen Eurooppaan lyhyen aikavälin sisällä. EU pyrkii auttamaan ihmisiä turvallisilla lähialueilla; siihen Geneven pakolaissopimuskin ensisijaisesti tähtää. Sujuvaa turvapaikanhakua varten perustetaan YK-johtoisia turvapaikanhakukeskuksia Euroopan lähialueille. EU:n ulkorajojen valvontaa tehostetaan ja jäsenmaiden välistä yhteistyötä lisätään. Laittomille siirtolaisreiteille ja epäinhimilliselle maahanmuuttobisnekselle asetaan stoppi.