Kansainvälistä yhteistyötä!

Visio 2030

Suomi on Euroopan rajalla sijaitseva avotalous, joka elää ja hengittää kansainvälistä yhteistyötä. Suomi on osa läntistä arvoyhteisöä ja kunnioittaa demokratiaa sekä kansainvälisiä ihmisoikeuksia. Suomi on Euroopan unionin jäsen.

Minun visiossani vuonna 2030 eurooppalainen päätöksenteko suuntautuu yhä suoremmin ihmisiin, ei kansallisvaltioihin ja heidän edustajiinsa. Euroopan Unioni antaa eurooppalaisille tarvittaessa suojaa heidän omaa kansallisvaltiotaan vastaan; ei viemällä kansallisvaltion roolin, vaan voimaannuttamalla ihmisiä ja pitämällä heidän perusoikeuksistaan huolta. Sellainen on minun Euroopan Unionini. EU:n pitää huolta siitä, että ihmisillä on vaihtoehtoja ja että vaihtoehdot laajenevat sen sijaan että ne kutistuvat. Ei protektionismille ja määrääville markkina-asemille. Kyllä moninaisuudelle! Kyllä ihmisten liittovaltiolle!

Vuonna 2030 visiossani Suomi on Naton jäsen. EU:n yhteistä puolustusta tulee kehittää määrätietoisesti, mutta se ei korvaa kansallisia suorituskykyjä eikä Suomen tarvetta vahvalle aluepuolustukselle. EU on siviiliorganisaatio ja Nato on EU-maiden puolustusratkaisu myös jatkossa. Nato-jäsenyys tuo meille turvatakuut ja tuo Itämeren alueelle vakautta.

Suomella on oltava laaja-alainen kokonaisturvallisuuden strategia. Kansalaisten tietoisuutta turvallisuuden eri muodoista on lisätty, muun muassa tietoliikenteessä ja informaatiovaikuttamisen osalta. Suomi päättää suvereenisti omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan yhteistyössä niiden organisaatioiden kanssa, joissa olemme jäsenenä. Kehitämme yhä syvempää yhteistyötä Ruotsin ja muiden kumppanimaidemme kanssa.

Ulkopolitiikan merkitys kansakunnan kansainvälisen aseman ja taloudellisen kehityksen varmistajana tunnustetaan. Suomi osallistuu laajasti kansainväliseen kauppaan ja jatkaa määrätietoista työtä kaupan esteiden purkamisessa. Suomi harjoittaa hajautettua globaalia kauppapolitiikkaa ja pitää huolta riittävästä omavaraisuudesta strategisesti merkittävillä osa-alueilla.

Euron ongelmat eivät ole ohi! Tarvitsemme järeän tulevaisuusohjelman EU:n kehittämiselle. Suomi voi sitä johtaa. Tehdään Euroopan unionista ihmisten liittovaltio!

Suomessa EU-tason liittovaltiota pelätään kuin mörköä. Liittovaltio ei kuitenkaan ole sama asia kuin laaja yhteisvastuu tai sosialismi. Suomalaisen veronmaksajan välillinen vastuu Italian pankeista on jo nykyisellään suurempi kuin ohiolaisen yhteisvastuu Virginiasta. EU ei ole liittovaltio, Yhdysvallat on. Sveitsissä ihmisten vaikutusvalta omaan elämään, omaisuudensuoja ja yksityisyys ovat vahvoja, siellä sovelletaan suoraa demokratiaa ja puhutaan eri kieliä. Sveitsi on liittovaltio, EU ei. Toimiva liittovaltio ei lisää ihmisten taloudellista yhteisvastuuta rahoitusjärjestelmästä tai poliitikkojen aikaansaamista vaikeuksista, vaan pikemmin pienentää sitä nykyisestä.

Suurin osa rahaliiton yhteisvastuusta toteutuu nykyisellään keskuspankkien tasolla, mistä mahdolliset tappiot aikanaan virtaavat veronmaksajien syliin. Se on tehotonta ja epädemokraattista. On realistista olettaa, että kriisin keskellä tartutaan sovittua laajempiin pelastustoimenpiteisiin, mikä on omiaan lisäämään moraalikatoa.

Euron pankkisektorin ongelmien pienentäminen ja kriisinratkaisun kehittäminen eivät vielä ratkaise rahaliiton kohtaloa. Ainoastaan palaamalla markkinakuriin voidaan ennaltaehkäistä alueiden ylivelkaantumista. Vain näin voidaan kestävästi peruuttaa kroonisesta viimesijaisen yhteisvastuun ja moraalikadon tilasta. Siksi kannatan vahvaa ihmisten liittovaltiota EU-tasolla ja rinnalla syrjimätöntä markkinataloutta yhteisillä sisämarkkinoilla.

Rahaliitto ei edellytä täydellistä taloudellista integraatiota. Sitä on hankala edistää pelkästään sääntöperusteisesti, kuten EMU on karvaasti kokenut. Kestävä integraatio tapahtuu ajan myötä markkinoiden ja ihmisten kautta. Toimivalla valuutta-alueella liikkuvat ihmiset, pääomat, tuotteet ja palvelut. Listatut neljä liikkuvuutta johtavat ajan myötä myös taloudelliseen integraatioon. Ihmislähtöinen EU-liittovaltioajatus edistää näistä kaikkia.

Kriisejä varten ei tarvita muita erillisiä järjestelyitä kuin viimesijainen sokkivakuutus, joka ottaa velallisesta kopin maksukyvyttömyyden uhatessa. Kriisienhallinta on rahaliiton ongelmista itse asiassa kaikista pienin, vaikka finanssikriisistä lähtien keskeiset EU:n kehittämistoimenpiteet ovatkin keskittyneet pitkälti siihen. Jos mietitään euroa vain kriisien kautta ja tehdään rakenteesta kestävä kriisin koittaessa, on selvää, että kävelemme vain kriisistä kriisiin. Rakenteelliset uudistukset taas tähtäävät siihen, ettei kriisiin päädytä.

Visiossani vuonna 2030 EU on palannut subsidiariteetti-periaatteen kunnioittamiseen. Subsidiariteetti eli läheisyysperiaate tarkoittaa sitä, että asiat, joista voidaan päättää paikallisella tasolla, jätetään paikalliselle tasolle. Kaikista lähin päätöksentekijä on ihminen itse. Subsidiariteettiperiaate on harmoniassa EU:n liittovaltiokehityksen kanssa. Sveitsi on soveltanut subsidiariteettia menestyksellisesti jo vuosikymmeniä. Sveitsi on liittovaltio, joka hakee vertaansa. EU:n kehityksen avain on oivaltaa, missä asioissa olla lähellä ja missä ei.

Suomi ei pienenä maana pysty ratkaisemaan EMU:n ongelmia tai EU:n suuntaa, mutta sillä on kaikki edellytykset tuoda pöytään ratkaisuja. Hyvät ideat ja vahva sitoutuminen eurooppalaiseen yhteistyöhön antavat meille uskottavuutta. Vahva eurooppalaisuus ei tarkoita sopeutumista, ajopuuna ajelehtimista tai jupinaa kahvipöydässä. Vahva eurooppalaisuus tarkoittaa rakastavaa kritiikkiä ja osallistumista. Se tarkoittaa aktiivista johtamista. Neuvotteluihin ei mennä eilisen paperit kainalossa, vaan osallistuminen pitää aloittaa jo ennen kuin agenda asetetaan.

Kannatan jokaiselle henkilökohtaista EU-jäsenyyttä. Se tarkoittaa vapaata liikkuvuutta EU:n alueella nykyisen kaltaisesti, kuitenkin siten, että sosiaaliturva seuraa ihmistä eikä toisinpäin. EU-kansalainen maksaa työttömyys-, eläke- ja sairasvakuutusmaksua yhteiseurooppalaiseen vakuutusjärjestelmään, joka kattaa työttömyysturvan, eläketurvan ja terveydenhoidon missä tahansa Euroopan Unionin jäsenmaassa. Sairausvakuutus toimii nykyisen tilapäisen eurooppalaisen sairausvakuutuksen mukaisesti, sillä erolla, että oleskelu toisessa maassa voi olla pysyvää. Hoitopaikan saa valita mistä Euroopasta. Sairausvakuutus toimisi Saksan kaltaisen vakuutuspohjaisen terveysvakuutusmallin pohjalta, jossa kansalainen olisi oikeutettu valitsemaan terveyspalvelun pääasiallisen tarjoajansa asuinpaikan perusteella ja tilapäisen terveyspalvelun mistä vain.

Henkilökohtainen EU-kansalaisuus tarjoaa mahdollisuuden työskennellä, yrittää tai opiskella joustavasti missä tahansa päin Euroopan Unionia oman elinkaaren aikana. Tulevaisuuden tietotyössä osan työstä voi joka tapauksessa suorittaa mistä tahansa käsin. Arkipäivää on myös samanaikaisesti asua Suomessa ja työskennellä Ranskassa – tai toisinpäin. Mikä täydellinen yhdistelmä!