2 Stoppi syrjäytymiselle

Visio 2030

Sujuva arki ja tilaa läsnäololle

Joka vuosi 4038 lapsesta tulee syrjäytynyt nuori. Joka vuosi 4674 nuoresta tulee syrjäytynyt aikuinen. Lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle ennätysmäärä; piikit ovat sekä vauvaiässä että nuoruudessa. Molemmissa tapauksissa perheen ongelmiin puututaan liian myöhään. Silloin kun asiat ovat huonosti ja vanhemmat käyttävät päihteitä, tulisi neuvolan kyetä auttamaan ja ohjaamaan odottavat äiti ja isä hoitoon jo kauan ennen kuin vauva syntyy. Nuorten huostaanotettujen taustalta löytyy lähes poikkeuksetta jo vuosia kestäneet vaikeudet koulussa. Nuorilla voi olla korkea kynnys lähestyä koulussa kuraattoria ja kertoa avoimesti ongelmista. Siksi myös vapaaehtoistyöllä ja anonyymeillä palveluilla on suuri merkitys. Icehearts, Me-talot ja muut tekevät esimerkillistä työtä. Yksikin turvallinen aikuinen voi muuttaa nuoren suunnan.

Otetaan tavoitteeksi, että vuonna 2030 syrjäytyneiden nuorten määrä (60 000) on saatu nollaan. Nollavisio kuulostaa utopialta, mutta ei se sitä ole. Tarvitaan tahtoa ja järeitä toimenpiteitä. Olemme kaikki sen arvoisia! Alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla oma sosiaalityöntekijä, jolla on tarpeeksi päätäntävaltaa ja paukkuja käydä lapsen kotona ja auttaa vanhempia olemaan vanhempia. Raivataan tilaa ammattilaisten osaamiselle ja annetaan heidän panostaa siellä, missä tarve on suurin.

Parempi työllisyys parantaa perheiden taloudellista asemaa ja hyvinvointia. Mitä useampi äiti ja isä on töissä ja perheen elämä on raiteillaan, sitä paremmin menee myös lapsilla.  Parempi työllisyys auttaa myös nuoria: se helpottaa oppisopimuskoulutus- ja harjoittelupaikkojen saannissa sekä työelämään pääsyä jo alle parikymppisenä. Parempi työllisyys auttaa kaikkia niitä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta haluavat vaihtaa työuraa tai lähteä uudelleen työelämään pitkän poissaolon jälkeen. Joustavat työehdot takaavat sen, että työnantaja uskaltaa antaa mahdollisuuden yhä useammalle. Kuluneen hallituskauden aikana elpynyt työllisyys on vähentänyt syrjäytyneiden nuorten ja köyhyydessä elävien kotitalouksien määrää. Siksi kaikki panokset työllisyyteen ovat panoksia perheiden ja lasten hyvinvointiin.

Satsataan varhaiskasvatukseen ja kaksivuotiseen esikouluun. Kaikille lapsille taataan hyvät koulunkäyntivalmiudet perhetaustasta riippumatta. Annetaan peruskoulussa tilaa yksilöllisyydelle, käsillä tekemiselle ja erikoisosaamiselle. Ei syrjäytetä “villejä poikia” tai “kympin tyttöjä”. vaan tehdään tilaa monenlaiselle lahjakkuudelle. Taidon siirtäminen toiselle ihmiselle on arvokkainta, mitä elämässä voi tehdä: opettaja on maailman tärkein ammatti.

Lasketaan veroja siten, että yhä useampi perhe voi käyttää arjen kiireissä palveluita. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Jaksetaan paremmin. Syödään yhdessä. Siirretään harrastusmahdollisuuksia entistä enemmän koulujen iltapäivään. Koulutuntien jälkeen syödään välipala ja harrastusryhmät alkavat. Kaikki lapset ovat mukana riippumatta perhetaustasta. Kerhojen ja harrastusten ohjaajat voivat olla tarvittaessa myös kokopäivätoimisia, jolloin he toimivat aamupäivisin koulunkäyntiavustajina. Taataan samalla oppitunneille työrauha. Kyllä, tämä maksaa, mutta vähemmän kuin nykymalli.

Yhä useampi meistä elää pitkään ja on terve kuin pukki vielä kahdeksankymppisenä: tehdään tilaa ihmislähtöiselle elämälle, jossa saa nauttia päivistä ja yhteisöllisyydestä. Satsataan palvelutalouteen, jossa ikäihmiset ja heidän lähipiirinsä voivat käyttää nykyistä paremmin palveluita arjen helpottamiseen sekä yhteisölliseen toimintaan. Mahdollistetaan hoivapaikan valinta jokaiselle koko Suomen alueelta, siten, että raha seuraa perässä. Hoivapaikan voi valita entisen kotikunnan sijaan esimerkiksi alueelta, jossa lapset ja läheiset asuvat. Hoivasetelit ja henkilökohtaisen budjetin maksaa Kela ja se vastaa myös valvonnasta.

  • Työmarkkinoilla sallitaan laajat joustot ja paikallinen sopiminen, jolloin jokaisen on mahdollisuus työllistyä. Rinnalle sosiaaliturva, joka kannustaa töihin.
  • Mahdollistetaan kaikille aktiivisuus ja tarvittaessa uusi alku: muualta tulleille, väkivaltaa kokeneille, päihderiippuvaisille, vammaisille, osatyökykyisille, kuuskymppisille uran vaihtajille ja konkurssin tehneille yrittäjille. Aina on oltava mahdollisuus parempaan huomiseen.
  • Laajennetaan koulujen iltapäiväkerhotoimintaa kattamaan jokapäiväiset harrastukset. Annetaan kaikille lapsille eväät liikkumiseen ja itseilmaisuun.
  • Panostetaan koulujen työrauhaan lisäämällä koulunkäyntiavustajia. Panostetaan koulun ja sosiaalitoimen vuoropuheluun. Autetaan lapsia ja perheitä varhain.
  • Tehdään tilaa palvelutaloudelle: niin aktiivi- kuin seniori-ikäisten on pystyttävä nykyistä paremmin käyttämään palveluita. Lasketaan verokiilaa, että se on mahdollista.
  • Kohdataan toisiamme, työllistetään ammattilaisia, tehdään tilaa hyvinvoinnille.
  • Tavoite: Vuonna 2030 koulun ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrä on enää 5 % ikäluokasta (nykyisin 12 %). Mielenterveysongelmat ovat vähentyneet puolella kaikissa ikäryhmissä.